Seuran historiaa

Seuran perustamisen historiaa

"Kun Kemijoessa Jaatilan kylän kohdalla virtaavan Petäjäskosken vuosituhansia vapaana virranneita kuohuja ryhdyttiin vangitsemaan voimatalouden palvelukseen, alkoi myös rakentajien voimakas muuttoliike paikkakunnalle. Väestön lisääntyminen aiheutti monenlaisia muutoksia Jaatilan kylän rauhalliseen elämäntahtiin. Muun hälinän lisäksi se aiheutti ryntäyksen kylän ympäristössä oleville riistamaille ja kalavesille. Voimalaitoksen rakentamisvaiheen alkuaikoina vallitsikin näillä alueilla suorastaan mielivaltainen ja mistään piittaamaton eränkäynti, siihen liittyen myös muita ikäviä lieveilmiöitä." (O. Jutila, Pyytömies-lehti 1965, s. 5.).

Asiaan järjestystä kaipaavat kyläläiset ja voimalaitosrakentajat päättivät kaukonäköisesti perustaa asiantilan parantamiseksi oman metsästysseuran. Metsästäjien järjestäytyminen ja maanvuokrauksen organisointi alkoi 50-luvulla  muutenkin olla erittäin vilkasta.

Seuran perustamiskokous pidettiin 16.3.1955 Petäjäskosken Petäjäspirtissä. Paikalla oli 25 "eräkärpäsen" puremaa henkilöä. Tiedossa olevat seuran perustajajäsenet olivat Oskari Jutila, Sulo Liuhanen, Hannes Hirvaskari, Kalle Huusko, Kalevi Henttonen, Pentti Minkkinen ja Veikko Järvelä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Jutila. Muut ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat varapuheenjohtaja Reino Tiuraniemi, sihteeri Sulo Liuhanen, rahastonhoitaja Ensio Hella ja jäsenet Niilo Aula, Matti Väätti, Niilo Laurila, Viljo Suutari ja Erik Finning (myöh. Aarnipuro). Seuran jäsenmaksuksi päätettiin  5 mk ja liittymismaksuksi 10 mk. Maanomistajajäsenet vapautettiin jäsenmaksusta, koska he olivat luovuttaneet korvauksetta omistamansa maat seuran käyttöön. Seuran viirin suunnitteli Unto Niskanen. Seuran perustajajäsenet ovat jo lähes kaikki edesmenneitä metsästäjiä, mutta heidän ansiostaan Petäjäisen Pyytömiehet ry on yhä olemassa ja toiminta jatkuu.

Aluksi seuran nimi oli Alakemijoen Metsästysseura ry, mutta kalastusta ei haluttu sivuuttaa ja seuraavassa vuosikokouksessa seuran nimi muutettiin Alakemijoen Metsästys- ja  kalastusseura ry:ksi. Kun seuran alkukasteessa saama nimi käsitti valtavasti laajemman alueen kuin mitä seuran toimintaa voitiin tehokkaasti suorittaa, päätettiin nimeä taas muuttaa. Reijo Lehtosalon ehdotus, Petäjäisen Pyytömiehet, voitti nimikilpailun ja seuran nimi muuttui nykyiseen muotoonsa. Uuden nimen katsottiin osuvasti kuvaavan sitä toimintaa ja "pyytö"-aluetta, mihin seuran toiminta ulottuu. Yhdistysrekisteriin Petäjäisen Pyytömiehet ry on merkitty 21.10.1959.

Valistuneiden paikallisten maanomistajien kaukonäköisyyden tuloksena saatiin valtaosa Jaatilan kylässä olevia riistamaita seuran hallintaan. Läheisyydessä sijaitsevia valtion omistamia vesialueita onnistuttiin myös vuokraamaan seuran kalamiesten käyttöön.

Alkujärjestelyjen jälkeen seuran toiminta eteni ripeää vauhtia. Jäsenmäärän kasvaessa ja erilaisten toimintamuotojen lisääntyessä perustettiin vielä nykyäänkin toimivat jaostot. Tuolloin oli kyllä lisäksi naisjaosto, nuorisojaosto, pystykorvakoira- ja kanakoirajaosto sekä huvitoimikunta.

Vuosina 1966 - 1975 erityisesti ajokoirajaosto toimi erittäin vilkkaasti. Koiranäyttelyt olivat vuosittain ja ajokokeita pidettiin tuhka tiheään. Petäjäisen Pyytömiesten edustajia vuosilta 1966 ja 1970 sekä koiranäyttelyn tuloksia v. 1970 löydät linkistä. Vuoteen 2001 saakka ajokoirajaosto on järjestänyt vuosittaiset ajokokeet, joinakin vuosina jopa useammat. Nykyisin seuran ajokoirajaosto on lakkautettu toistaiseksi sen vähäisen toiminnan vuoksi. Toivomme, että jäniskannan elpyessä myös ajokoiratoiminta virkistyy.

Seuralla on ollut käytössä oma ampumarata aluksi Pirulan montulla ja 16.8.1967 päivätyn perustamislupahakemuksen käsittelyn jälkeen ampumarata siirrettiin vuokratulle alueelle Ruikkaan nykyiselle paikalleen. Purotaimenen kasvatusaltaat ja seuran ensimmäinen erämaja (kuva vieressä) rakennettiin Peso-ojan varteen v. 1967. Näistä kuitenkin luovuttiin v. 1975. Seuran vanhempi kämppä Vareslammella valmistui v. 1966 ja  uusi kämppä saunoineen valmistui vuonna 1978.

Kymmenessä vuodessa jäsenmäärä kasvoi runsaasta paristakymmenestä ollen v. 1965 jo 280, joista maanomistajajäseniä oli 65.  V. 1970 jäsenmäärä oli  370, josta se sitten laski 250:een ja pysytteli seuraavilla vuosikymmenillä suurin piirtein samana ja viimeiset 10 vuotta se on hiljalleen laskenut nykyiseen 174 jäseneen, joista maanomistajia on 36.

Seurassa toimitettiin myös omia lehtiä. Hyvien erätapojen kehittäjä, Perä-Suolijärven Sanomat ilmestyi päivänvaloon aina kun jotain merkittävää oli tapahtunut. Uutisotsikot kuvannevat lehden luonnetta sattuvasti: "Merirysät Rosvohotun ihanilla vesillä", "Rannasta toiseen ulottuva verkkorivi Ropsajoen suulla", "Siian hopeakylki välkkyi 30 mm:n verkossa", "Loukkuja ja ansoja metsästysmailla", "Autometsästäjät hävinneet Pirulan tieltä", "Uljas taisto hirven ja miehen välillä keväthangella", "Kiväärin laukaus kuulaassa kevätyössä metson näppäilyjen seassa", "Koiralauman hilpeä ralli kasteisella niityllä heinäkuussa", "Metsopoikue ammuttiin viimeiseen siipisulkaan" ja "Rappeutunut on vanha  metsäläinen - tyytyväisenä lähtee kotiin jo kolmannen jäniksen tai toisen linnun jälkeen mattoja piiskaamaan". Lehteä toimitettiin vuoteen 1974 saakka kohtalaisen aktiivisesti. Lehden teko harveni ja viimeinen numero ilmestyi v. 1983. Ehkäpä joskus Suoliperän Ukon lopputoteamus: "Seuraan tilannetta ja minusta kuullhan vielä", toteutuu. Lehteä toimitti Unto Niskanen. Hän kirjoitti myös useita seuran pikkujoulujen ohjelma-aiheita ja näytelmiä.

Seuran toista ehdottoman asiallista Pyytömies-lehteä toimittivat Kalle Huusko, Reijo Lehtosalo, Unto Niskanen ja Olavi Virtanen. Lehteen sisältyi erinomaisia kirjoituksia eri koiraroduista ja metsästyksestä koirien avulla, ketunpyynnistä, hirvenmetsästyksestä, kanalintujen metsästyksestä, metsästysseurojen tarkoituksesta, aseista ja ampumataidoista, kilpailuista, lohenpyynnistä ja yleensäkin kaikista metsästyksen ja kalastuksen osa-alueista. Lehteä toimitettiin vuoteen 1975 saakka.

Seuran pitkäaikaisimpia toimitsijoita ja kantavia jäseniä ovat olleet puheenjohtaja Olli Vähäkari, 1976-1995, sihteeri Kari Ikonen, 1968-1970 ja 1976-1995 sekä rahastonhoitaja Esa Hirvaskari, 1987-2004.

Poimintoja vuosien 1955 - 1965 toiminnasta:

Alun runsaasta paristakymmenestä vuonna 1965 jäsenmäärä oli jo 280, joista maanomistajajäseniä oli 65. Maa-alueita oli vuokrattu n. 6000 ha ja vesialueita n. 100 ha. Vuosittain seura oli anonut 5 - 10 hirvenkaatolupaa, jotka oli jaettu pääasiassa maanomistaja- jäsenten kesken. Jäsenmaksu oli 5 mk.

Jäsenten väliset kilpailut

Järjestetty hiihtoammuntakilpailut v. 1960 Pirulan montulla, kahdet riistapolkuammuntakilpailut, skeet haulikkoammuntakilpailut, hirvi- sekä haulikkotaitomerkkiammunta, pilkkikilpailuja, kahdet ajokoirakokeet, pystykorvakoirakokeet ja kanakoirakokeet.

Pakollisista hirvikoeammunnoista kerrotaan ensimmäisen kerran v. 1958.

Riistanhoito- kalastus- ja viljelystoiminta

Pidetty metsästys- ja kalastusaiheisia valistustilaisuuksia elokuvaesityksineen. Istutettu siikaa, taimenta ja sateenkaarirautua yhteensä n. 1 500 000 kalanpoikasta vuosina 1955-1965. Istutettu Vareslampeen 1-3 kg painoisia haukia ahvenkantaa harventamaan. Suoritettu kalastuksen valvontaa. Kerätty talkoovoimin kesällä heinää (1 lehmän talven heinä vuosittain) ja levitetty jäniksille maastoon ja kaadettu haapoja. Metsälinnuille tehty soranotto- ja rypypaikkoja. Vuokravesien rantapuihin laitettu n. 100 telkänpönttöä. Järjestetty vuosittainen kettujen ja varislintujen hävittämiskilpailu, ensimmäisenä pyyntivuonna saatiin 60 punaturkkia.

Ajokoiratoiminta

16 ajokoirakokeet, joihin oli osallistunut 114 koiraa.

Rakennustoiminta

Peso-ojan kämppä ja purotaimenen kasvatusaltaat valmiit v. 1967. Ampumaradan työt.

Muu toiminta

Vuosittaiset pikkujoulut näytelmineen.

Poimintoja vuosien 1965 - 1975 toiminnasta

Jäsenmäärä oli huipussaan vuonna 1970, jolloin jäseniä oli 370, joista 65 maanomistajajäseniä. Vuoden 1975 lopussa jäsenmäärä oli 250, joista edelleen 65 maanomistajajäseniä. Jäsenmaksu oli nostettu 10 markkaan.

Riistanhoitotöiden osalta toiminta jatkui samaan malliin, eläimistä huolehdittiin, riistapeltoja tehtiin ja kalanpoikasia istutettiin ja ruokittiin. Toiminta laajentui ja kilpailuja pidettiin entistä useammin. Ensimmäiset koiranäyttelyt pidettiin v. 1966 ja niitä oli vuosittain lähes kymmenen vuoden ajan.  Hirviä metsästettiin entisessä määrin eli 5-10 lupaa/vuosi. Pilkki-, onki- ja ammuntakilpailujen lisäksi oli Uistimen heittokilpailut, Erähiihdot, Savikiekkokilpailut ja Hirvi-haulikko -ottelu tervolalaisia vastaan. Ensimmäinen maininta Jokivarren hirvikilpailuista on vuodelta 1971.  70-luvun alussa lisätuloja hankittiin bingoa pitämällä, raivausurakoilla, naisjaoston valmistamilla Pyytömies-puseroilla ja anorakeilla ja nuorisojaoston joulupukkitoiminnalla. Vareslammelle entisöitiin vanha työmaakoppi kämpäksi v. 1966. Ampumarata siirtyi Ruikkaan v. 1968 ja sinne tarvittiin lisärakennuksia.  Peso-ojan kämppä myytiin v. 1975 ja uuden tekoa Vareslammelle aloiteltiin. Ensimmäiset Vappuhumpat mainitaan v. 1971 ja niitä järjestettiinkin pitkälle 80-luvulle saakka. Lisäksi oli Kutujuhlaa, Juhlailtaa, Vareslammen savukalailtaa ja lohisoppailtaa ja tietysti pikkujoulut upeine näytelmineen. Talkootyötä ja puuhaa riitti varmasti jokaiselle.

Poimintoja vuosien 1975 - 1995 toiminnasta

Parin vuosikymmenen ajan jäsenmäärä pysytteli suurin piirtein vakiona vaihdellen 220 - 250 jäsenen välillä. Vuoden 1985 lopussa jäseniä oli 237, joista maanomistajia oli 39 ja v. 1995 jäseniä oli 250, maanomistajia 36. Jäsenmaksu oli nostettu ensin 25 markkaan v. 1985 ja 30 markkaan v. 1987. 

Toiminta oli vakiintunut riistanhoitotöiden ja kalaston hoidon osalta. Vuosittain heiniä vietiin maastoon 700-800 kg ja hirville nuolukiviä. Tehtiin haaparuokintapaikkoja, oltiin ketun- ja minkinpyyntikursseilla ja hävitettiin pienpetoja ja vahinkolintuja. Istutettiin kalanpoikasia ja koekalastettiin viljelyslampia. Hirvenmetsästys laajeni, kun hirvilupia alkoi tulla aikaisempaa enemmän. Lupien määrä vaihteli paljonkin, mutta huippuvuoden 1984 lupamäärä oli 63, joista kaikki saatiin nurin.  Hirvilupien yhteislupamenettely Muurolan Erämiesten ja Ruikan Erän kanssa alkoi 90-luvun alussa. Pilkki-, onki-, ammunta- nitistyskilpailut ja Jokivarren kisat olivat jo muodostuneet perinteeksi ja ne järjestettiin vuosittain, myös pakolliset hirvikoeammunnat jatkuivat vuosittain.  Vareslammen uusi kämppä saatiin  valmiiksi ja kämpän vihkiäisiä vietettiin juhannuksena v. 1978. Saunakin valmistui hiukan myöhemmin. Kunnostettiin ampumarataa, tehtiin lisärakennuksia, betonipenkkaa ja sähkölinjaa. Ajokokeita pidettiin vuosittain, parhaina vuosina 4-5 ajokoetta. Lisätuloja hankittiin hirvenliha- ja kalahuutokaupoilla, arpajaisilla, aurausviittaurakoilla, vuoteen 1987 saakka järjestämällä Vappuhumpat ja muitakin humppailtoja 3-4 kertaa vuodessa ja 90-luvun alusta lähtien yleisillä uistelukilpailuilla. Pikkujoulut vaihtuivat Hirvipeijaisiin iltatansseineen v. 1975.

Poimintoja vuosien 1995 - 2005 toiminnasta

Viimeisen kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä on laskenut hiljalleen. Kun vuonna 1995 jäseniä oli 250 niin vuonna 2005 jäseniä oli 178, joista maanomistajia 36. Vuonna 2001 jäsenmaksu nostettiin 50 markkaan ja eurojen myötä 8,5 euroon v. 2002.

Toiminnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan voi jopa sanoa, että toiminta sujuu vanhalla rutiinilla kuten ehkä keski-ikään kuuluukin, onhan seura jo 50-vuotias. Riistanhoitotyö, perinteiset kilpailut ja hirvikoe- ja harjoitusammunnat jatkuvat. Ampumaradalle on hankittu uusia laitteita ja huollettu niitä. Viimeisimpänä, v. 2005 sinne on hankittu ja remontoitu ns. "sihteerinkoppi", josta tulikin erinomainen. Haulikkorata päätettiin lakkauttaa v. 2004, mutta hirviradalla toiminta jatkuu normaalisti.   Hirviä metsästetään ja lupamäärät ovat vaihdelleet 2 - 30 välillä.  Hirvitorneja on pystytetty, viimeisimmät kolme uutta tornia v. 2005. Samoin v. 2005 tehtiin kaksi uutta riistapeltoa. Uusittu hirvitalli otettiin käyttöön v. 2000. Mönkijä hankittiin v. 2001 helpottamaan hirvenlihojen kuljetusta. Hirvipeijaiset ovat vuosittain, mutta ilman iltatansseja. Viimeiset, vuosittaiset 32. ajokokeet, olivat v. 2001 ja ajokoirajaosto lakkautettiin toistaiseksi v. 2005. Lisätuloja saadaan hirvenlihahuutokaupoista, arpajaisista ja ampumaradalta.  Ja sitten tietenkin, seuran omat nettisivut valmistuivat 50-vuotistoiminnan kunniaksi v. 2005. Toiminta on ehkä hieman rauhoittunut, mutta se jatkuu vakaana.

Petäjäisen Pyytömiehet ry 50 vuotta

Seura juhlisti 50-vuotista taivaltaan 12.11.2005 pidetyissä hirvipeijaisissa, jossa vieraili yhteensä noin 200 maanomistajaa, seuran jäsentä ja kyläläistä.  Hirvipeijaisten yhteydessä vuodesta 1996 seuran puheenjohtajana toiminut Martti Tiuraniemi jakoi yhteensä 20:lle aktiivisesti seuratoimintaan osallistuneille miehille ja naisille harrastukseen liittyvät jokaisen nimellä varustetut puukot.

Kiitokseksi aktiivisesta seuratyöstä palkittiin: Olli Vähäkari, Martti Tiuraniemi, Esa Hirvaskari, Lauri Hirvaskari, Eero Jussilainen, Pentti Kela, Mikko Maununiemi, Pentti Ruotsalainen, Markku Rytkönen, Taisto Saarenpää, Arvo Tikkala, Jorma Tourunen ja Juha Vaarala sekä Soili Järvelä, Eila Saarenpää, Ritva Tourunen, Maire Tikkala, Pirjo Saari, Kaisa Vaara ja  Sari Hirvaskari.

Petäjäisen Pyytömiehet ry kiittää 50-vuotisen taipaleen aikana tutuksi tulleita maanomistajia, jäseniä, metsästysseuroja ja muita yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista yhteisen harrastuksen parissa.

Kuvia juhlista löytyy Kuvagalleriasta

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:

Oskari Jutila 1955 - 1956

Erkki Aarnipuro 1957 - 1959

Oskari Jutila 1960 - 1965

Esko Leinonen 1966 - 1967

Olavi Virtanen 1968 - 1970

Martti Tiuraniemi 1971 - 1973

Esko Leinonen 1974 - 1975

Olli Vähäkari 1976 - 1995

Martti Tiuraniemi 1996 - 2006

Markku Rytkönen 2007 - 2007

Jorma Tourunen 2008 -